Vaikka olen nainen, osaan tehdä myös joitain miesten juttuja, vaikkei minulta aina sitä odotetakaan. Sitä vastoin jotkut "naisten työt" eivät suju lainakaan. Ja sitäkös miehet eivät tunnu käsittävän. Tekisivät itte. Oltiin lauantaista sunnuntaihin isäni mökillä ja siellä oltiin minä Ipanan kanssa, isäni, broidi oman jälkikasvunsa kanssa ja setäni. Siellä oli juuri tehty remontti ja kaikki keittiössä uusittu. Myös saunaosasto oli aivan uusi. Noh, puitahan siellä oli kaadettava, joten mikä olikaan työnjako? Kaupunkilaisukot tarttu moottorisahaan ja minut jätettiin enemmän tai vähemmän minulta kysymättä lasten kanssa, vaikka minä olin se AINOA jolla oli siihen puitten kaatoon ihan koulutus. (Huomautin siitä kyllä, mutta se ignoorattiin täysin)
Mutta olin myös ainoa nainen.
Noh, ei sillä etten olisi viihtynyt pentujen kanssa sisällä, mutta asenne ärsyttää. No ukot siinä sitten meni saunaan ja iskä sitten mulle huomautti, että voisit sitte lakasta täällä sävyyn, joka antoi ymmärtää, että se on itsestäänselvyys, että minä lakaisen, koska olen nainen. No minähän lakaisin ja vielä kolmeen kertaan. Sitten tulee paras kohta. Päästyään saunasta ja tultuaan keittiöön, iskä sitten muina mieheinä ilmoitti mulle, että sinä sitten tiskaat nää astiat ja sulatat nuo leivät. Siinä vaiheessa en ollu uskoo korviani ja multakin jo palo käämit ja huudahdin tosi epäuskoisesti "haloo! sulla on tiskikone!". Uskomatonta! Monen tonnin remontin tehny ja ostanu tiskikoneen ja sitten vielä kuvitteli, että mä tiskaan meiän kaikkien astiat. Käsin! Ajattelin, et jos se olis vielä inttäny vastaan niin oisin kyllä sanonu, että tiskaa keskenäs niin mä meen ajaa sen nurmikon. Noh, selvästi harmissaan mun tiskauskielteisyydestä käski mun sitte täyttää tiskikoneen ja jupis mennessään tiskikoneen myrkyistä ja siitä kuinka HÄN tiskaa aina kotona. Mä tokasin siinä puoliääneen, että sori vaan mut mä en tiskaa kotonanikaan neverever, koska mulla on sitä varten tiskikone. (Viime kesänä ennen remonttia, kun olin iskän mökillä, hän tokas aamupala pöydässä lievästi sekstistiseen sävyyn, että täällä sitten naiset tiskaa ja selvästi tyytyväisenä, onnellinen hymy kasvoillaan meni ajaa nurmikkoa. Minähän sitte tiskasin. Täynnä pyhää vihaan ja kiukkua aattelin, että voi olla viimenen kerta kun tänne tullaan)
Minä sitte tyhjäsin ja täytin tiskikoneen. Ei ollu iso homma, teenhän sitä kotonakin. Huuhdellessani lautasia, yritin etsiä tiskiharjaa. Eip olee. Noh, huuhtelen enimmät ja pistin koneeseen. Sitten Grande Finale. Muutaman tunnin päästä aletaan iskän kanssa kattaa pöytää, kun iskä sanoo, ettei haarukoita ja veitsii oo tarpeeks. Ottaa tiskikoneesta ja tyrkkää mun kätee ja sanoo, et pese noi. Noh, minä kysyn, että missä tiskiharja on. Iskä kattoo ympärilleen ja sanoo, etkö voi käsin pestä ja ei tarvii jäädä avuttomaksi. Uus kiukun leimahdus. Ja minä kysyn, että olettiko hän tosissaan, että minä olisin kaikki ne astiat alunperin käsin pessy?! Loppujen lopuksi reissu päättyi hyviin tunnelmiin. Sain kerättyä mökin pihalta vadillisen kanttarelleja, ruoka oli hyvää ja ilmatkin oli hyviä. Voipi mennä silti taas vuosi, että toivun tästä reissusta. Ehkä ensi kesänä tarjoudun heti ovella ajamaan sen nurmikon, ettei ensimmäisenä kouraa korista tiskiharja ja kakkavaippa.
Ei, tiskaus ei vaan oo mun juttu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kävit, rustaa jotaki!