perjantai 13. syyskuuta 2013

This Is My Life

Ihana Valeäiti jakoi taannoin oman kasvutarinansa blogissaa ja heitti sitten haasteen muille tehdä samoin. Päätin siis ottaa haasteen vastaan, joten This Is My Life.


Elokuu 1999

Ollaan juuri muutettu äidin kanssa. TAAS. Uusi paikkakunta, uusi koulu, uudet kaverit. Aloitan kuudennen luokan Porissa. Päätän vakaasti etten hanki kavereita, koska kuitenkin muutetaan taas niin kaverit jää. Olen vähän hukassa. Uusi koulu näyttää kartanolta ja asutaan sen vieressä. Jännittää. Uutena ei ole helppoa, mutta olen sosiaalinen ja tutustun helposti ja saan yleensä kavereita. Niin siinä kävi nytkin.
Kissanpentua hellimässä

Huhtikuu 2003

Lopettelen ensimmäistä vuotta ammattikoulussa. Tämä on ollut mahtavaa. Opiskelen eläintenhoitajaksi, eli unelma-alaani. Lehmät on niin ihquja! Olen saanut ystäviä ja bilettänyt rankasti, koska asun koululla (Viva la vapaus! Ei vanhempia). Opiskelu on ok ja elämä on ihanaa, lukuunottamatta että tuli bänät poikaystävän kanssa. Olen ehkä vähän biatchi, mutta hei, ei voi ottaa jos ei anna ;)

Teini. Nuori aikuinen



Maaliskuu 2009

Valmistelen yksivuotiaan tyttäreni syntymäpäiviä. Ollaan muutettu vähän aika sitten takasin vääksyyn ja Iskän kanssa suhde rakoilee. Tunnelma on kireä. Mitä mä olen tehny väärin? Pitäs puhua, muttei osata. Ipana on alkanut sanoa parin sanan lauseita ja otti jo ekat askeleet ilman tukea. Hurraa meidän Ipana! Poskihampaatkin tulla tupsahtivat. Kyllä äiti on sitte ylpeä!
Pulkkamäessä
Ekat askeleet

18.9.2009

Lähtisikö jo töihin, vaikka Ipana on vielä aika pieni? Tahtoisin omalta alalta työpkokemusta. Jospa kysyn harjottelupaikkaa? Vaikka paikallisesta eläinlääkäristä... Iskän kanssa mennyt taas paremmin. Meillä on niin ihana perhe. Täytyisi kohta muuttaa jonnekkin muualle, koska naapurit on ihan perseestä. Koska tää kiusaaminen loppuu? voi kun saisi omakotitalon jostain hevon kuusesta kaukana naapureista, neuvoloista, sosiaalityöntekijöistä, tyrkyistä pissiksistä ja kaikista muistakin. Jättäkää meidät rauhaan!
Erään baari-illan jälkeen yritin ennaltaehkäistä darraa

17.7.2010

Hellou Kypros! Ihanan, rakkaan ystävän luona aurinkoisella Kyproksella. Agia Napa on aika villi ja paukut tottavie kolisee. Olin sammuneena nukuin niin sikeesti, että siivoja siivos mun ympäriltä enkä heränny. Aurinko lämmittää ja elämä on ihanaa. Ipana oppi uimaan kellukkeilla ja viihdytti kaikkia leikkimällä mörköä pyyhkeen alla. Jonnan kanssa on niin hauskaa ja aika menee liian nopeesti. En halua ikinä lähteä täältä! Äiti ja sen mies menivät kihloihin. Malja heille!
Lämmin Kypros, kaunis Jonna ja ruskea minä


13.9.2013

Miksen mä saa mitään aikaseks? Huomenna mä siivoon. Oikeesti! Tää päivä menköön flunssan parantelun piikkiin. Vähän harmitti kun en päässy kissojen yöhön, mutta mitä sitä suotta itteään lisää kipeeks tekeen. Ens viikolla tiedossa reissu ehkä Poriin. Aihetta olis suurempaankin juhlaan, sillä vihdoin tuntuu, että Ipanan sairaus selätetty. Nivelet oli kontrollissa puhtaat ja seuraava käynti kolmen kuukauden päähän. Oon niin happy happy! Hetken olin jo varma, että sairaalan laitteissa täytyy olla vikaa tai että nivelissä nyt vaan kuuluu olla nestettä, kunnes lääkäri näytti puhtaita niveliä. Puhuttiin jo lääkityksen lopettamisesta parin vuoden päästä jos sama meno jatkuu. En ole pysyä nahoissani! Nyt enää puuttuisi että joku ilmoittaisi työpaikasta ja unelmieni mies soittaisi ovikelloa kukkapuska ja sormus laatikossa ja lottorivissä olisi seitsemän oikein (siis jos olisi se lottorivi). Odotin koko päivän soittoa Ipanan tanssikurssilta. Ei tullut. Alan olla hieman huolissani.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun kävit, rustaa jotaki!