maanantai 22. syyskuuta 2014

Uusia temppuja vanhalle koiralle

Takaisin siis koulunpenkille...

Tällä hetkellä istun kurssilla etsimässä itseäni, vai olikos se niin, että täällä piti mennä itseensä? Anyways, täällä pitäs nyt sitten selvitä mitä sitä elämällään haluaa tehdä ja se polttava kysymys: Mikä minusta tulee isona?

Alanvaihtohan tässä olisi edessä, kun ei tuolla eläinpuolella ole töitä, eikä hyvillä aatteilla ja unelmillakaan elä. Mutta mitä tällainen ihminen, joka on koko elämänsä tiennyt mitä haluaa tehdä, kun on iso (Enkä puhu nyt pelkästään vaatekoosta) ja nyt herää tähän todellisuuteen, ettei sillä alalla olekaan tulevaisuutta. Miten selkeistä tavoitteista ja realistisista odotuksista on yhtäkkiä tullut saavuttamattomia unelmia?

Tein mol.fi:n sivuilla ammatinvalintatestin ja ei paha; minulle sopisi työ esim. Arkkitehtinä, Maisema-arkkitehtinä, Elokuvaohjaajana, Argeologina yms... Nämäkö sitten ovat niitä realistisia haaveita? Kuulostaa huippuhauskalta seikkailulta lähteä johonkin näistä ja varmasti minusta olisi näihin ammatteihin, mutta enemmän niihin on opiskelua ja lukemista kuin mihin tällainen yksinhuoltajaäiti pystyy. Jälleen lähtöruudussa.

Eikö noihin testeihin voisi syöttää elämäntilanteen ja se listaisi vain alat, jossa on sillä hetkellä töitä? Taiteellisen luovuteeni johdosta voisin hyvin lukea jotain graafista linjaa ja lähteä freelance toimittajaksi ja tehdä elokuva-arvosteluja, vain huomatakseni olevani jälleen tilanteessa, että olen antautunut alalle, jossa ei ole töitä.

Lisäksi minun annetaan ymmärtää, että minussa on jotain vikaa, koska en vaan millään jaksa innostua lähihoitajan ammatista, koska mielestäni se vaatii kutsumusta. Ja paljon. "Mutta sillä alalla olisi töitä". Nou shit, jos pitäisin vanhusten vaippojen vaihtoa edes ikkipikkisenä vaihtoehtona tulevalle työrupeamalleni hamaaseen eläkeikään asti, niin menisin kyllä, mutta anteeksi nyt, että minussa on jotain vikaa, kun kuoleman näkeminen, vanhusten syöttö, kitisevät kakarat ja päihtyneiden kantaminen ensisuojaan ei vastaa käsitystäni unelma-ammatistani.

"No voithan sä aloittaa koulun, kun sillä alalla olisi töitä."
"Jos mua ei pätkääkään kiinnosta, niin en mä käy siellä koulussa. Jään mielummin nukkumaan kotiin"
"Ethän sä aikuisena ihmisenä noin voi ajatella"
Enpä tietenkään, koska sillä alallahan on aina töitä.......

CV:kin pitäis päivittää... Taidan käyttää pohjana Leluteekin Emilian kotiäidin CV:tä.
Tässä voí mennä tovi, ennenkun tiiän mikä olen vielä vähän isompana...
                       (Toivottavasti vähän pienempi)

perjantai 19. syyskuuta 2014

#Runolapselle

Tartuin jälleen haasteeseen, koska aihe oli luovia osiani kutkutteleva ja koska haasteet ovat aina hyvä keino antaa tekohengitystä blogilleni, jota minulla ei ole aikaa kirjoittaa, mutta mistä en kuitenkaan henno luopua.

Asiasta kukkaruukkuun tikapuiden kautta. Sain kokeeksi Thyroxiinin kilpirauhasen vajaatoimintaan puoleksi vuodeksi. Peukut pystyyn, että paino laskee ja oireet helpottaa.

Anyways, haaste on kuitenkin tämä, elikkäs Puoli Seitsemän-ohjelma on tulevan vauvaviikon kunniaksi ruvennut kokoamaan äitien, isien, isovanhempien yms. tai vaikka kummien runoja lapsille. Se voi olla jo syntyneelle, aikuiselle (Sillä kaikkihan me ollaan jonkun lapsia aikuisinakin ja lapset ovat lapsia vanhemmilleen aina) tai vielä syntymättömälle.

Olen kirjoittanut Ipanasta muutamankin runon ja laulunkin, mutta ajattelin tätä haastetta varten kirjoittaa aivan uuden, joten tässä se tulee:

Selviytyjä
 
Paljon olet jo kokenut,
Paljon kuuteen vuoteen mahtunut.
Eskarin portista sisään,
Sut joka aamu vien oppimaan lisää.
Ensimmäinen ihastus, Joel nimeltään,
Sun silmäs joka aamu saa säihkymään.
Sua edelleen rakastan enemmän joka päivä,
Ja sua kerkeen jo päivän aikana ikävöidä.
Sulla todettiin sairaus, vakava,
Mutta onneksi oli uskoa mukana.
Se sairaus on nyt voitettu, ei meitä mikään kaada,
Hyviä uutisia vaan tahtoisimme saada.
Pettymystä lukematonta,
Sulle rakas tarjonnut,
On yksikin jo liian monta.
Miten äiti vois sut niiltä säästää,
Muuten kun tarjoamalla olkapäätään.
Pelkään tätä pahaa maailmaa,
Johon joudun sinut valmistamaan.
"Hyvin se pärjää", siihen luottamaan.
Silti olet aina iloinen,
Ja myötätuntoinen.
Pienistä pidät huolta,
Olet reilu ja pidät kiusattujen puolta.
Hartaasti rukoilet Taivaan Isää,
Kaikesta haluat tietää lisää.
Kauniisti osaat jo viikata vaatteet,
Parasta sinussa on ihanat aatteet.
Yritän olla tukenas ainiaan,
Voit puhua mulle, mikä vain mieltäs painaakaan.
Olet kaunein lapsi päällä maan,
Mene kulta, maailmaa valloittamaan,
Sillä sinä siihen pystyt, jos kukaan!


Jos haluatte lukea aikasempia runojani Ipanasta, löytyvät ne täältä.
Voitte sitten verrata, onko taso laskenut ;)

Runoja rakkaille

Olen kirjoittanut useamman runon Ipanalle ja myös eläimilleni, koska ne ovat minulle tärkeitä. Uuden runohaasteen myötä päätin kerätä osan niistä tänne. on myös olemassa runoja ihmisistä, jotka haluan unohtaa, joten niitä en julkaise tänne. Ystävistäni kertova runo löytyy ainekirjoitushaaste nro.2:sta.
 

Liian vähän aikaa

Sua rakastin ja ikävöin,
päivin sekä öin.
Nyt muistoissa elät ja sua lämmöllä muistelen.
Meillä liian vähän aikaa yhdessä,
noita hetkiä vaalin sydämessä.
11.01.2008, Edesmenneelle lemmikilleni

Hetken

Hetken olit luonain.
Sua hetken sain rakastaa.
Niin pienen hetken elämä antaa ja sitten se ottaa.
Sait enkelin siivet, niillä lentää saat.
Sitä toivon, ehkä vielä kohdataan.
Sama päivä, sama aihe.

Rakkaani karvakerä

Sä et anna mitään pahaa tapahtua, aina pitämässä huolta.
Et koskaan jätä yksin, aina siinä minua varten.
Et anna minun surra, vaan lohdutat tulemalla siihen.
Et sanele ehtoja, vaan rakastat aidosti.
Et koskaan satuta, haluat hyväilyjä.
Joka päivä tulet syliin vaatien silityksiä ja osoitat rakkautesi halaamalla ja pussaamalla.
Mitä tekisin jos sinut menettäisin, en halua tietää
12.01.2008, Kissalleni

Joka päivä

Joka päivä mietin, voinko rakastaa enää enemmän,
mutta sitten herään uuteen päivään ja tiedän että voin ♥
Joka päivä, Ipana

Unelmien lemmikki

Mietin aina sen haluaisin,
tiikerin, mahtavan sulavalinjaisen.
Tai gebardin nopeajalkaisen.
Miten olisi kaunis leijona, kuningas eläinten.
Ehkä leopardi vuoksi sen kauneuden.
Joka päivä unelmoin, kunnes avaan silmäni ja sitä katson.
Pieni, karvainen, jossa kaikkia noita on.
Miksi haluaisin jotain enempää, kun minulla on jo kaikki?>
14.3.2008, Lemmikkini

Vuoksesi

Vuoksesi olen luopunut, paljon pois antanut.
Osa minusta poissa on, joten olen välillä onneton.
Sinun takiasi yritän jaksaa, ja taistella vastaan maailmaa.
Meitä rakkaus yhdistää, siksi on pakko yrittää.
Susta luovu ikinä en, maailma saa huomata sen, puolustaudun taistellen.
Oma rakas lapseni, sinä olet onneni, kirkkana loistava tähteni.
Pahalta tuntuu edelleen, kaiken silti uudelleen,
sun tähden tekisin aina ja nyt, en enää tänään itkenyt, ikävä vähän jo väistynyt.
Vuokses teen mitä vaan, kaikesta pystyn luopumaan,
ja kaikkeni teen ja mitä tarvitaan, että sinut luonain pitää saan.>
10.06.2008, Ipanalle, kun meillä oli vaikeaa

*Ipana *Ipana *Ipana

Silmäsi kauniit on,
hymysi aivan uskomaton.
Haukotuksesi on tarttuvaa,
Osaat jo jokeltaa.
Unohtuu jo kaikki muu,
kun nauruun kaartuu vauvan suu.
Ruualle et nirso ja uni maittaa,
ei valot eikä edes meteli nukkuvaa haittaa.
Kärsimätön ja kiukku suuri,
mutta mitäs me nyt pienistä; niin juuri.
Iloa tuot elämään ja onnea vaan,
ihanaa että sua rakastaa ja hoivata saan.
Vähän isintyttö, prinsessa kuka ties,
meidän tyttöä ei treffaa kukaan mies.
Kun olet iso, isi opettaa sut ajaa,
Voi, sun kauneudella ei oo rajaa!
Katsella voisin sua tunteja ja siltikin lisää,
aamulla aina herätellään isää.
Apua kohta pitää hakea vaatteista seuraavat koot,
muista rakas lapsi: sä tärkein oot!
15.08.2008, Voi miten eri tilanne meillä oli silloin kun nyt.


Äidinrakkaus

Rakkauspakkaus vuoden jo,
iso tyttö sanoisinko.
Ilman tukea seisoskelee,
tukea vasten kävelee,
ja joka paikkaan kiipeilee.
Hymytyttö, aurinkoinen.
Kaunis ja valtavan suloinen.
Viisaskin ja muita lapsia edellä,
eläimille ei aina hellä.
Ketään ei vierasta, kaikkia rakastaa.
Vallottaa hiljalleen maailmaa.
Voiko sitä uskoa, oma se on.
Asia tuo on niin uskomaton.
Napuriin asti ääntä riittää,
kohteliaskin, osaa jo niiaten kiittää.
Onhan se *Ipana aika pakkaus,
Suurin voima maailmassa: Äidinrakkaus.
07.04.2009, Ipana

Nukkuva lapsi

Ei nukkuvaa vauvaa kauniinpaa,
päällään kanna maa.

Kaikki mun lastani katsokaa,
niin somaa, uinuvaa.>
19.05.2009, Ipana

Lapseni

*Ipana neiti aurinkoinen,
aamuisin on iloinen.
Puuroa maistelee,
ja muumeja katselee.
Välillä paljon kikattaa vaan,
kun leikitään ja jutellaan,
silloin mekin nauraa saadaan.
Välillä itku yllättää,
myös silloin kun väsyttää.
Kaikkea kiellettyä pitää koittaa,
Se välillä hermoja pakottaa.
Suu aina kovasti käy,
Ei puheen pälpätykselle loppua näy.
Kova on saunomaan,
ja kylvyssä pulikoimaan.
Sekin on aivan totta,
että ilman tukea askelia ottaa.
Kasvanut on äitin mytty,
*Ipana on jo iso tyttö
19.05.2009, Ipana

*Ipana

Oma rakas lapseni,
Kirkas johtotähteni.
Jumalattareni, kauneuttas palvon.
Kanssasi, vuoksesi öitä valvon.
Tunteja välillä sua vaan katson.

Kannettavaksi murheesi anna mulle,
Kaikkea hyvää vaan tahdon sulle.
Susta huolta pitää, sun lähellä olla lisää.
Tiedän että kaipaat isää.

Muuta en palkaksi pyydä,
ole aina oma itsesi, älä anna sieluasi myydä.

Oma rakas lapseni, kirkas johtotähteni.
Tärkein oot, muista se
23.05.2010, Ipanan kanssa kahden

Muistutus

Se että hymyilen,
ei tarkoita etteikö sydän särkyisi.

Se, että en itke,
ei tarkoita etteikö minuun sattuisi.

Se etten valita,
ei tarkoita ettenkö ajattelisi.

Se että puhun,
ei tarkoita että minut tuntisi.

En ole tyhmä, sokea tai kuuro,
vaikka joku niin luulisi.

Olen tehnyt valintoja,
ei sillä että se kellekkään kuuluisi
09.02.2011, Tämä oli henkilökohtainen runo itseltäni maailmalle

Prey

Dier God, I love you,
I'm your child like Jesus too.
Thanks, for helpingin me,
Thanks You let me be me.
I'll prey every night,
hold my hand tight.
Take care of us all,
everybody, big and small.
Heal our wounds,
Let us hear of angels sounds.
Protect, Love, Lead, Forgive and Bless,
Let us shine your brightness.
I'm grateful, and my spirit is peaceful.
Finally, now I can rest,
Thanks God, you are the best.>
12.11.2011, Rakkaalle Jumalalle.
Emmin vähän tämän julkaisemista kielivirheiden vuoksi,
mutta runo on kaunis ja jos asiasisältöä ei ymmärrä kielivirheistä huolimatta,
niin jokainen voi skipata lukematta.
 

Prinsessa *Ipana

Iso tyttö, kohta neljä.
Tuleva prinsessa, sehän on selvä.
Ei mikään menoasi haittaa,
eikä kukaan voi kapuloita rattaisiisi laittaa.
Touhuat kovasti ja taitavakin oot.
Sua matkallasi enkelit varjelkoot.
Sanavarasto suuri, ja tahto oma,
reipas kyllä, mutta tempperamentti kova.
Englantikin menee ja juttuahan piisaa,
äidin hulluks tempuillaan saa.
Pikkuvanha kyllä, mutta siitä viis,
onhan kohtelias; osaa sanoa if you please.
Aina halukas auttamaan missä voi,
aina vastaa kun puhelin soi.
"No *Ipana täällä hei!"
Ovenkin aina äidin puolesta avaa,
ja suklaat syö jääkaapista salaa.
Äidin näköä (ja luonnetta) tottakai,
isältään säihkysilmät sai.
Nöpönenä äidin pöpö,
kaikin puolin aika söpö.
Kaiken tekee tarkasti,
kasvaa liian nopesti.
*Ipanalla on parhaat jutut,
niille nauraa kaikki tutut.
*Ipanan lempileikkeijä on piilot ja ponit,
telkkarista katsoo elokuvat ja pokemónit.
*Ipana tietysti aina voittaa,
kun autolta juostaan kotiin kilpaa.
Sekin selvisi jo varhain,
makaronilaatikko on ruuista parhain.
Mitä muuta kertoisin, kuin sen,
lapseni on täydellinen ♥
11.03.2012, Juuri ennen Ipanan 4-vuotissynttäreitä kirjoitettu



*Ipanan nimi korvattu runoissa