Uusia temppuja vanhalle koiralle

Takaisin siis koulunpenkille...

Tällä hetkellä istun kurssilla etsimässä itseäni, vai olikos se niin, että täällä piti mennä itseensä? Anyways, täällä pitäs nyt sitten selvitä mitä sitä elämällään haluaa tehdä ja se polttava kysymys: Mikä minusta tulee isona?

Alanvaihtohan tässä olisi edessä, kun ei tuolla eläinpuolella ole töitä, eikä hyvillä aatteilla ja unelmillakaan elä. Mutta mitä tällainen ihminen, joka on koko elämänsä tiennyt mitä haluaa tehdä, kun on iso (Enkä puhu nyt pelkästään vaatekoosta) ja nyt herää tähän todellisuuteen, ettei sillä alalla olekaan tulevaisuutta. Miten selkeistä tavoitteista ja realistisista odotuksista on yhtäkkiä tullut saavuttamattomia unelmia?

Tein mol.fi:n sivuilla ammatinvalintatestin ja ei paha; minulle sopisi työ esim. Arkkitehtinä, Maisema-arkkitehtinä, Elokuvaohjaajana, Argeologina yms... Nämäkö sitten ovat niitä realistisia haaveita? Kuulostaa huippuhauskalta seikkailulta lähteä johonkin näistä ja varmasti minusta olisi näihin ammatteihin, mutta enemmän niihin on opiskelua ja lukemista kuin mihin tällainen yksinhuoltajaäiti pystyy. Jälleen lähtöruudussa.

Eikö noihin testeihin voisi syöttää elämäntilanteen ja se listaisi vain alat, jossa on sillä hetkellä töitä? Taiteellisen luovuteeni johdosta voisin hyvin lukea jotain graafista linjaa ja lähteä freelance toimittajaksi ja tehdä elokuva-arvosteluja, vain huomatakseni olevani jälleen tilanteessa, että olen antautunut alalle, jossa ei ole töitä.

Lisäksi minun annetaan ymmärtää, että minussa on jotain vikaa, koska en vaan millään jaksa innostua lähihoitajan ammatista, koska mielestäni se vaatii kutsumusta. Ja paljon. "Mutta sillä alalla olisi töitä". Nou shit, jos pitäisin vanhusten vaippojen vaihtoa edes ikkipikkisenä vaihtoehtona tulevalle työrupeamalleni hamaaseen eläkeikään asti, niin menisin kyllä, mutta anteeksi nyt, että minussa on jotain vikaa, kun kuoleman näkeminen, vanhusten syöttö, kitisevät kakarat ja päihtyneiden kantaminen ensisuojaan ei vastaa käsitystäni unelma-ammatistani.

"No voithan sä aloittaa koulun, kun sillä alalla olisi töitä."
"Jos mua ei pätkääkään kiinnosta, niin en mä käy siellä koulussa. Jään mielummin nukkumaan kotiin"
"Ethän sä aikuisena ihmisenä noin voi ajatella"
Enpä tietenkään, koska sillä alallahan on aina töitä.......

CV:kin pitäis päivittää... Taidan käyttää pohjana Leluteekin Emilian kotiäidin CV:tä.
Tässä voí mennä tovi, ennenkun tiiän mikä olen vielä vähän isompana...
                       (Toivottavasti vähän pienempi)